Bessen oahpásmuvvat Bárentsa vierisšládjafidnu fidnokoordináhtora rollas ruoššaluosa jávkadanbivdovugiid testemii. Dutkandoaibma ollašuhttojuvvo Ohcejoga gielddas Deanu alde. Bivdotestemii laktásit moanat áššit, dego báikkálaččaid áššedovdamuša mearkkašupmi ja Deanu johkafatnasa erenomáš iešvuođat, maid ii seammás máhte oppa jurddašitge.
Bárentsa vierisšládjafidnu, man guovddážis lea ruoššaluossa, dutkanbargu leamašan geasset 2023 olles fártta jođus. Fidnus leat geahččalan iešguđetlágan golgadagaid ja dan, heivego nuohttun ruoššaluosaid bivdimii Deanu alde. Bivddu ollašuhttet eanaš báikkálaš olbmot. Almmá sin áššedovdamuša haga, livččii bivdovugiid gárgeheapmi ja testen mearkkašahtti olu váddásut. Ovttasbargu Luondduriggodatguovddáža dutkiid ja báikkálaš olbmuid gaskkas leage eaktu dasa, ahte fidnu lihkostuvvá.
Ruoššaluossa ohcala gođđat hui coages čáhcái, mii mielddisbuktá hástalusaid metodaide, maid leat gárgeheamen. Coages, geađgás jogas fierbmi ii oččoše láibmat ja jogabotni lea vuogas dovdat dievaslaččat, vai bivdu lihkostuvvá. Johtinfievrun fanas ii maiddái oaččo ráhput bodnegeđggiid, eaige leat gallis dat fanasmállet, mat sáhttet vástidit dan hástalussii.
Golgadeapmi Deanu árbevirolaš johkafatnasiin
Golgadeapmi čađahuvvo Deanu árbevirolaš johkafatnasiin. Deanu fanas lea áiggiid čađa gárgehuvvon heivet joga erenomáš diliide ja dainna bastá johtit vuorddekeahtes coages čázis almmá váttisvuođaid haga. Gullenge báikkálaš olbmo láhttesteamen “dat lea doarvái, ahte eanangeaidnu lea lávttis”, de dalle gal Deanu fanas das golgá.
Ieš golgadeapmi ruoššaluosa bivddus ii bistte guhká. Čoskii dahje eará govddus dávvirii giddejuvvon golgadaga nubbi geahči suhppejuvvo čáhcái ja nuppi geažis dollojuvvo gitta fatnasis. Golgadaga diktet rievdat doarrás fatnasiin seammá fártta. Čázeoaivvis álgá seammás boršaleapmi, go ruoššaluosat deivet ja čuhcet fierbmái. Moadde minuhta geažes golgadat gessojuvvo ruovttoluotta fatnasii ja das leat mielddis logiid mielde ruoššaluosat. Lea hiđis váldit ruoššaluosaid eret golgadagas ja dat bistá álkit diibmobeali dahje guokte. Erenomážit gojániid bánit bohciidahttet gudnebalu ja dat sorrojit álkit golgadahkii.
Nuohttumis joga ferte dovdat ollislaččat
Nuohttun Deanus lea stuorát dáhpáhus go golgadeapmi. Dasa dárbbašuvvojit olbmot, geat gesset nuohti fatnasis ja vuollelis jogas dárbbašuvvojit olbmot doallat nuppi fierpmi, mii loahpas deaivá nuohti, mii boahtá joga badjin. Muhtumin vuolit fierpmi luhtte soitet čuožžut maiddái olbmot muorračulkkuiguin, maid bargun lea dagahit vála ja baldit ruoššaluosaid eret ráiggis, mii báhcá guovtti fierpmi gaskii, daningo dat sáhtášedje gárgidit dan ráiggis. Deatnu lea máŋgga sajis nu coagis, ahte guovdu joga sáhttet čuožžut olbmot govda njuolgadassan doallamin fierpmi.
Báikkálaš olbmot dovdet joga bures, mii lea erenomáš mávssolaš iešguđet oktavuođain. Sii ovdamearkka dihtii máhtte juo nuohttuma plánenmuttus dadjat, ahte vuollelis jogas lea okta geađgi, mii sáhtášii hehttet bivdima. Finaimet ovttasráđiid joraheame geađggi eret ovddas, amas nuohtti darvánit dasa ja rahpat gárgidanluotta ruoššaluosaide.
Ruoššaluosaid sáhttá nuohttut máŋgga láhkai ja bajábealde máinnašuvvon govvádus muitala dan dáhpáhusas, go ieš bessen čuovvut nuohttuma. Dalle sálaš lei sullii 100–200 guoli ovtta nuohttunhávi nammii. Dárkilabbo dieđut iešguđetlágan ollašuhtton bivdometodain ja -vugiin čohkkejuvvojit čavčča bealde, go hohpolaččamus áigi lea meattá. Áššis dieđihuvvo fidnu fierbmesiidduin.
Juo gođu áigge ruoššaluosat guohcagišgohtet, man maŋŋá dat jápmet
Galledin Ohcejoga borgemánu vuosttamuš vahkus. Dušše ovtta vahkus sáhtii čielgasit áicat, mot ruoššaluossa lei nuppástuvvan. Vahku álggogeahčen guolit ledje juo gođđoguoli hámis dahjege rievdan čáhppadabbon ja gojániidda ledje šaddan čielgebukkit ja gáibi lei guhkkon, muhto guolit orro leamen buori forpmas. Vahku loahpageahčen moanain ruoššaluosain ledje luovvanišgoahtán bihtážat ja sáhtii čielgasit áicat, ahte indiviiddat ledje guohcagišgoahtán, mii muitala ahte dat jápmet farga. Maiddái ovttaskas guolit gávdnogohte gáttis vahku loahpageahčen. Borgemánu beallemuttu maŋŋá, dahjege seammá sulaid, go dát ášši almmustahttojuvvui, Deanu gáttit ledje albma duođas dievvagoahtán jápmán ruoššaluosaiguin ja Deatnu haksui báikkálaš olbmuid celkosa mielde “dego duolvačáhcebohcci”. Mihttomearrin lea, ahte go ruoššaluosat goargŋugohtet duháhiid mielde geasset 2025, bastit ávkkástallat dán geasi oahpu olu viiddit skáláin.
Fidnu koordináhtor Heidi Blom finai Ohcejogas oahpásmuvvamin fidnu ruoššaluossadoaimmaide borgemánu vuosttamuš vahkus. Barentsa vierisšládjafidnus gárgehit ruoššaluosaid bivdovugiid ja gaskkustit dieđuid ja buriid doaibmavugiid vierisšládjašattuid hárrái. Fidnu ruhtaduvvo IBA-ruhtadeami dahjege Nuortameara, Bárentsa ja árktalaš ovttasbarggu mearreruđain, mainna ovddiduvvo dása laktáseaddji Suoma politihkkamihttomeriid johtuibidjan praktihka dásis.