Gilvvalupiinnat dihttojit dán áigge massiivvalaš viidodagas geaidnoguorain, šiljuin ja niittuin sihke Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Dan ruohtasbuljiid dahpabaktearat nuppástuhttet eananvuođu álbmábun, mii duššada ovdamearkka dihtii niitošlájaid, mat leat juo gárvvisin áitatvuložat. Dat maiddái geahpeda divrriid meari ja váikkuha negatiivvalaččat erenomážit goppáide, beaivelottiide ja gotkkaide.
Standárdagielat namma: Gilvvalupiidna
Dieđalaš namma: Lupinus polyphyllus
Čuovvunkárttás oidnojit dušše raporterejuvvon áicamat. Duohtavuođas dat deaivvahit eanet. Kártá muitala bajilgova dilis.
Gilvvalupiidna lea leavvan viidát ja stáđásman sihke Norgii, Ruŧŧii ja Supmii.
Gilvvalupiidna lea máŋggajahkásaš sáhpalšaddu ja nagoda sáhpalšattuid láhkai čatnat dahppaga njuolga áimmus ruohtasbuljiidis baktearaiguin. Dán bokte dat nagoda šaddat maiddái hui duvttahis eananvuođus ja dat šaddáge álkit niitošlájaid sadjái, mat leat sorjavaččat duvttahis eananvuođus. Gilvvalupiidna lea leavvan viidát Suomas, Ruoŧas ja Norggas geaidnoguoraide, šiljuide ja luondduviđá, huksekeahtes eatnamiidda. Fuolla lea, ahte dat leavvá ain viidásabbot niittuide ja rođuide.
Gilvvalupiidna šaddá sullii 1–1,5 mehtera allosažžan ja dan ceaggái, muorjegihpu lágan liđđosa lea álki dovdát. Gilvvalupiidna lieđđu dábálaččat geasse-suoidnemánus, goas nu juoba čakčamánus ja rásit leat alihat, violeahtat, čuvgesruoksadat dahje vielgadat – ivnnit sáhttet molsašuddat juoba seammá indiviiddas!
Gilvvalupiidna nagoda leavvat siepmaniin, muhto maiddái suorraneaddji rutkošiinnis. Šaddogárddiin ja šiljuin liđđosiid galggašii čuohppat dakkaviđe, go lieđus lea nohkan, amaset siepmanat astat láddat. Láddan siepmanbađvvit luoddanit geasi loahpas ja girdilit juoba golmma mehtera duohkái eadnešattus. Biekka, johtolaga, ealliid dahje čáhcerávnnjiid mielde siepmanat sáhttet goittotge leavvat viehka guhkásge.
Go láddje jeavddalaččat, 2–4 háve šaddanbaji áigge šattu máttar rájde, de geahpeda eahpitkeahttá šattu eallinvuoimmi áiggiid mielde. Jus šattut leat dušše moattis, ávžžuhit goaivut šattuid bajás eatnamis oktan ruohttasiiddisguin. Caggankoansttaid gánnáha čađahit moanaid jagiid, daningo eananvuođu siepmanvuorkkás šaddet ođđa vesát viehká guhká.
Gilvvalupiidna sulastahttá ollu alaskalupiinna (Lupinus nootkatensis). Šlájaid sáhttá earuhit nuppiineaskka lasttain, daningo gilvvalupiinna lasttain leat 9–15 suori ja alaskalupiinna lasttain 6–8 suori. Gilvvalupiinna nađđa lea lassin suoreheapme, muhto alaskalupiinna nađđa lea dávjá máŋggasuorat. Guktot šlájat leat goittotge vahátlaš vierisšlájat, nappo daid dovdán nubbi nuppis ii leat ovdamearkka dihte caggandoaimmaid dáfus dehálaš.
