22.8.2024

Vieraskasvisankarit: Erävoittoja taistelussa tromssanpalmua vastaan

Persianjättiputki jyllää Tromssassa ja on oleellinen osa paikallista kulttuuria. Bo Eide kumppaneineen taistelee sinnikkäästi tätä haitallista vieraslajikasvia vastaan.

Tromssassa liikkuessa ei voi olla huomaamatta persianjättiputkea (Heracleum persicum). Jättiputkikasvustoja näkyy puutarhoissa, pihamailla, teiden ja rantojen varsilla ja joutomailla. Jo 1800-luvulla alueen puutarhoihin istutettu kasvi on nykyisin niin oleellinen osa Tromssan alueen maisemakuvaa ja paikallista kulttuuria, että se on saanut lempinimen tromssanpalmu. Komeaa kasvia näkee koriste-esineissä ja taiteessa, sen mukaan on nimetty esimerkiksi yksi kunnan palvelutaloista ja alueella järjestettävä vuosittainen kansainvälinen filmifestivaali jakaa tromssanpalmuja.

Tromssanpalmu eli persianjättiputki (H. persicum) oli kesäkuun alussa päässyt jo vauhtiin, mutta kasvit olivat vielä kohtuullisen pieniä. Parhaimmillaan, tai oikeastaan pahimmillaan, kasvi voi kasvaa kolmi- tai jopa viisimetriseksi.

Tromssasta löytyy mies, jonka elämään jättiputken torjunta kuuluu erottamattomasti. Kun Bo Eide kulkee kaupungin katuja, suhahtaa lapio kipakasti kohti maata ja tromssanpalmu on hetkessä poikki. Tromssan kunnan vieraslajiasiantuntija kumppaneineen on jo pitkään tehnyt töitä jättiputkien ja muiden haitallisten vieraslajien torjumiseksi kunnan alueelta.

Elinvoimainen persianjättiputki kasvaa jopa asfaltin raosta. Bo Eide torjuntatoimissa.

Jättiputkien poistourakka on valtava Tromssan laajan koon, monien pikku saarien, kasvustojen runsauden ja osittain myös asukkaiden asenteen vuoksi. Osa rakastaa ja puolustaa kasvia, osa taas vihaa sitä, ja osalla asukkaista on kasvin suhteen välinpitämätön asenne.

Kiersimme Tromssan pääsaarta ja muita saaria Bo Eiden opastuksella, kun vierailimme Tromssassa kesäkuussa 2024 Barents IAS -hankkeen puitteissa. Joka paikassa kasvavan tromssanpalmun lisäksi pääsimme tutustumaan alaskanlupiiniin (Lupinus nootkatensis).

Susanna Winqvist (vas.) ja Christell Åström hämmästelevät persianjättiputken korkeuksiin nousevia edellisvuotisia kukintona.
Alaskanlupiini (L. nootkatensis) värittää saaren maisemia paikoin yhtä intensiivisesti kuin komealupiini (Lupinus polyphyllus) meillä eteläisessä Suomessa.

Valopilkkuja haasteellisessa urakassa

Vaikka Tromssan tilanne jättiputkien suhteen saattaa ulkopuolisen silmin näyttää toivottomalta, on torjuntatyössä myös valopilkkuja. Bo kertoi, että torjuntatyötä on keskitetty erityisesti luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeisiin kohteisiin sekä saariin, joiden pienemmät jättiputkiesiintymät voidaan kokonaisuudessaan hävittää. Vierailimme esimerkiksi suositussa puistossa, josta jättiputkea on hävitetty.

Tromssan pääsaaren eteläkärjessä on suosittu folkepark eli ”kansanpuisto”, jonka alueelta persianjättiputkea on pitkäjänteisen torjuntatyön avulla onnistuneesti hävitetty.

Toinen onnistunut kohde, johon pääsimme tutustumaan, oli turistien suosima Sommarøyn saari.

Bo Eide kuvaa Sommarøyn saaren hautausmaan reunasta löytynyttä ainokaista persianjättiputkea ja on tyytyväinen torjuntatyön tulokseen.

Vierailulla tapasimme myös Cathrine Amundsenin, joka toimii Tromssan ja Finnmarkin läänin ympäristöpuolen senioriasiantuntijana. Hän esitteli meille läänin vieraslajityötä ja kävimme antoisan keskustelun molempia maita kohtaavista haasteista ja yhteistyömahdollisuuksista.

Erittäin mielenkiintoisen ja opettavaisen vierailun jälkeen toivotamme Bolle, Cathrinelle ja muille vieraslajisankerille voimia taistelussa tromssanpalmua vastaan!

Tutustu Bo Eiden esitykseen: Winning battles but not the war against “Tromsø palm” (Persian Hogweed, Heracleum persicum)

Seuraa myös hankkeen viestintää. Julkaisemme myöhemmin syksyllä tutustumiskäynnillämme kuvatun lyhytvideon, jossa Bo Eide kertoo aiheesta lisää.

Vieraslajiaiheisen lyhytvideon kuvausta upeissa perinnemaisemissa. Martina Motzbäuchel (vas.) kuvaa ja Ella Ahti haastattelee Bo Eidea.

Opinto-/verkostoitumiskäynnillä Tromssassa olivat Barents IAS -hankkeen projektipäällikkö Ella Ahti Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Christell Åström ja viestintäpäällikkö Susanna Winqvist sekä valokuvaaja Martina Motzbäuchel (Valokuvaus Lichtwerk).

Kirjoittaja ja valokuvaaja: Susanna Winqvist (Maa- ja kotitalousnaiset)

Siirry takaisin sivun alkuun