Barentsin vieraslajihankkeessa keskitymme muutamaan haitalliseen vieraslajiin, jotka ovat aiheuttaneet tai tulevat todennäköisesti aiheuttamaan ongelmia Barentsin alueella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tältä sivulta voit lukea alaskan- ja komealupiinista, jättiputkista sekä kyttyrälohesta.
Norjassa alaskanlupiini on levinnyt aggressiivisesti ja pelätään, että se valloittaisi nykyistä paljon laajempia alueita Suomessa ja Ruotsissa. Alaskanlupiini pärjää pohjoisessa ilmastossa paremmin, kuin komealupiini, joka on riski esimerkiksi tunturiluonnolle.
Komealupiinia tapaa nykyään massiivisina esiintyminä tienvarsilla, pihapiireissä ja niityillä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassa. Komealupiini muuttaa maaperää ravinteikkaammaksi, joka hävittää esimerkiksi jo valmiiksi uhanalaista niittylajistoa.
Jättiputket ovat levinneet laajalle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ne ovat erittäin kilpailukykyisiä ja pohjoisen kasvuolosuhteet hyvin sietäviä kasveja. Pahimmillaan ne muodostavat tiheitä ”jättiputkimetsiä”, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.
Jättipalsami muodostaa laajoja kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Se uhkaa myös uhanalaisia ja taantuvia lajeja, sillä sitä esiintyy myös luonnonsuojelualueilla ja uhanalaisten kasvien esiintymien lähellä. Jättipalsami voi myös vähentää selkärangattomien määrää niin maan sisässä, kuin maan päälläkin.
Viime vuosina kyttyrälohen määrät Suomen ja Norjan joissa ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Teno-joessa yksilömäärät ovat muutamassa vuodessa kasvaneet joistakin sadoista yksilöistä kesällä 2021 arvioituun noin 50 000 yksilöön. Pelätään, että kesällä 2023 määrä lisääntyy entisestään ja jopa puoli miljoonaa kyttyrälohta nousee kutemaan Teno-jokeen.