”Kyllä jännitti ja paljonkin”, tunnustaa toisen polven luomulampuri ja alalla 13 vuotta toiminut Heli Jolkkonen.
Jännityksen aiheuttajana toimivat Jolkkosen ja hänen miehensä lampaat ja se, kuinka niille kävisi, kun ne aloittaisivat syömään myrkyllistä vieraslajikasvi komealupiinia (Lupinus polyphyllus). Huoli oli onneksi aiheeton. Jolkkosten lampaat ovat jo useamman vuoden ajan popsineet hyvällä ruokahalulla suihinsa lupiinia Itä-Suomessa sijaitsevan Polvijärven kunnan mailla. Terveysongelmia ei ole ollut, sillä lampaat ovat käyneet kasvuston kimppuun ennen kuin lupiinin myrkyllisin osa eli siemenet ovat päässet kehittymään. Lampaiden ansiosta maisema on pysynyt avoimena ja vapaana lupiinikasvustoista.
”Lampaat suorastaan rakastavat lupiinia. Nupuillaan olevat taimet katoavat ensimmäisenä eläinten suihin, vaikka laitumelta löytyy hyvin monipuolisesti eri kasvilajeja”, Heli Jolkkonen kertoo ja painottaa, että laidunnusta suunnitellessa on tärkeää huomioida, että lupiini tai mikään muukaan vieraslajikasvi ei saa esiintyä alueella valtalajina.
Polvijärvellä lupiineita kurittava nelikymmenpäinen lammaslauma koostuu uuhista eli aikuisista eläimistä. Ne laiduntavat noin kolmen hehtaarin alueella, jossa lupiinikasvustoa on muutaman aarin alueella. Laidunalue on keskeisellä paikalla Polvijärven kirkonkylän tuntumassa. Maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen lisäksi lampaat tuovat iloa myös kuntalaisille ja ohikulkijoille.
”Lampaat toimivat hyvin maisemanhoitajina alueilla, joissa ihmiset liikkuvat. Ne kiinnostavat ihmisiä, etenkin lapsia, eivätkä herätä pelkoa kuten nautaeläimet saattavat tehdä, eivätkä ne myöskään karkaile.”
Yhteistyö kannattaa
Kunnan maille laidunnusta suunnittelevaa lampuria Heli Jolkkonen neuvoo ottamaan yhteyttä kuntaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Polvijärvellä kunta oli alusta alkaen myötämielinen suunnitelmalle, varsinkin kun kävi selväksi, että kunnalle laidunnuksesta ei kuluja synny, hyötyjä sen sijaan paljonkin. Kunta hoiti tarvittavat naapurikuulemiset eikä peri vuokraa. Vaikka vuokraa ei tarvitse maksaa, muita kuluja laiduntamisen järjestämisestä toki syntyy. Suuri menoerä laidunnuksen aloittamiseksi on aitauksen teko. Siihen Polvijärvellä löydettiin ratkaisuksi yhteistyö.
”Rahoitusta aitauksen, eläinten sääsuojan ja opastaulujen rakentamiseen haettiin Joensuun seudun Leader-yhdistykseltä yhdessä MTK-Polvijärven kanssa. Aitaus pantiin pystyyn kolmessa päivässä talkoovoimin”, Jolkkonen muistelee työlästä urakkaa.
Myös lampaiden hoito sitoo lampuria. Polvijärvellä tässäkin on hyödynnetty yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Paikallinen 4H-yhdistys on muutama vuotena tarjonnut nuorille kesätöitä lampaiden hoidossa.
”Me saimme apukäsiä ja nuoret saivat itselleen tuloja ja mukavia opettavaisi hetkiä lampaiden hoidon parissa”, Jolkkonen kiittelee.
Jolkkosilla on luomutila, mikä edellyttää laidunalueiden luomusitoumusta. Kunnan kanssa tehtiinkin heti alusta lähtien vuokrasopimus, vaikka laidunnus hoidettiin talkooperiaatteella. Nyt toimintaan on haettu ympäristötukea.
Heli Jolkkonen kehottaa lämpimästi muita lampureita ja kuntia yhteistyöhön ja hyödyntämään lampaita lupiinin torjumisessa.
Kirjoittaja: Susanna Winqvist (Maa- ja kotitalousnaiset)
Kuvat: Heli Jolkkonen