08.11.2023

Vieraskasvisankarit: Pykeijassa eivät huoju Tromssan palmut

Pohjoisnorjalaisessa Pykeijan kylässä on ymmärretty, että ennakoiva torjunta on kustannustehokkain haitallisten vieraslajien hallintakeino. Aktiivitoimijoiden ansioista kylän luonto ja ihmiset ovat säästyneet jättiputkien haitoilta.

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES korostaa, että haitallisten vieraslajien ennakoiva torjunta on kaikkein kustannustehokkain vieraslajien hallintakeino. Tätä neuvoa on noudatettu hyvin Pykeijassa, ja kylä on pysynyt vapaana Pohjois-Norjan rannikkoa piinaavista jättiputkista. Kiitos mallikkaasta toiminnasta kuuluu kyläläisille ja Pykeijan Ystävät -yhdistyksen jäsenille. Vuonna 2009 perustettu yhdistys toimii yhdyssiteenä Pykeijan kylän ja niiden suomalaisten välillä, jotka ovat kiinnostuneet tästä pienestä kalastajakylästä.

Yksi Pykeijan Ystävien aktiivitoimija ja johtokunnan jäsen on Lopella asuva Aulis Ansalehto. Viljelyneuvojan työstä eläköitynyt Ansalehto on kartoittanut alueen kasvillisuutta vuosien ajan ja tehnyt alueen kasveista monikielisen luettelon.

Lapinvuokko viihtyy Pykeijassa. Lapinvuokkokedot hohtavat valkoisenaan.

Ansalehto seuraa Pykeijan ympäristön tilannetta mielenkiinnolla. Hän kertoo, kuinka vuonna 2017 kylästä löydetty persianjättiputki (Heracleum persicum) sai lähdön.

”Kyläkävelyllä huomasimme yksittäisen ’tromssanpalmun’ yksityishenkilön pihalla. Sanoimme paikkakuntalaisille, että tuosta on päästävä eroon, kun vielä voitte. Kerroin myös pääkohdat kyseisen kasvin haitoista. Seuraavina vuosina ei näkynyt koko kasvista enää jälkeäkään, ei uusia taimiakaan”, Ansalehto iloitsee.

Pykeijasta löytynyt persianjättiputki poistettiin eikä kasvi päässyt leviämään.

Persianjättiputken lempinimi tromssanpalmu tulee siitä, että kasvista on tullut varsinainen maanvaiva Pohjois-Norjassa, etenkin Tromssan kaupungissa, jossa sen valtavankokoisia yksilöitä löytyy nykyisin miltei joka pihasta. Myös Ansalehto on kauhistellut jättiputkikasvustoja Tromssassa paikanpäällä ja kuullut, että kasvista on lähes mahdoton päästä eroon, jos kasvusto on päässyt leviämisen vauhtiin. Haitat, joista Ansalehto kyläläisiä varoitti, ovat niin ekologisia, taloudellisia kuin terveydellisiäkin.

Ilmastonmuutos voimistaa riskejä

Ansalehto kertoo, että Pykeijan maaperä on hyvin karu ja talvet pitkiä sekä kylmiä. Nämä seikat ovat varmasti osaltaan auttaneet siihen, että kylästä ei löydy muitakaan haitallisia vieraslajikasveja kuten komealupiinia (Lupinus polyphyllus), alaskanlupiinia (Lupinus nootkatensis ), jättipalsamia (Impatiens glandulifera) tai kurtturuusua (Rosa rugosa). Sen sijaan perinteiset niitty- ja tunturikasvit kuten ruusujuuri (Rhodiola rosea), lapinvuokko (Viola biflora), jääleinikki (Ranunculus glacialis), kurjenkanerva (Phyllodoce caerulea), pahtarikko (Saxifraga nivalis) ja vilukko (Parnassia palustris) kukoistavat.

Ilmastonmuutoksen myötä arktisen alueen ilmasto kuitenkin lämpenee huomattavasti etenkin talvisin, ja monet eläin- ja kasvilajit pystyvät entistä helpommin levittäytymään yhä pohjoisemmaksi. Tilanne voi muuttua Pykeijassakin huomattavasti. Tarkkana saa siis olla. Viimeisimmässä Pykeijan Ystävät ry:n johtokunnan kokouksessa tärkeä asia otettiin esille.

”Syksyllä 2024 suunnitelmissa on jälleen kulttuuri- ja talkoomatka Pykeijaan. Paikan päällä katsastamme kylän vieraslajitilanteen. Ja jatkamme kyläläisten kanssa teemalla Pidetään Pykeija vieraslajeista vapaana”, Ansalehto lupaa.

Kirjoittaja: Susanna Winqvist (Maa- ja kotitalousnaiset)

Kuvat: Aulis Ansalehto

Lue lisää jättiputkista ja niiden haitoista: https://barents-ias.info/fi/invasive-alien-species/jattiputket/

Siirry takaisin sivun alkuun