Mikä kyttyrälohi?
Kyttyrälohen viralliset vakiintuneisuusluokitukset vaihtelevat maittain. Käytännössä kyttyrälohi vaikuttaa jo vakiintuneen moneen Atlanttiin laskevaan jokeen ja kutemaan nousevien yksilöiden määrät lisääntyvät jatkuvasti.
Kyttyrälohi kasvaa 45-65 senttimetrin mittaiseksi ja painaa 1-3 kiloa. Kyttyrälohen elinkierto on aina kaksi vuotta eivätkä parittomina vuosina kuoriutuvat lohet lisäänny parillisten vuosien kantojen kanssa. Meillä parittomien vuosien lohikannat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Vuoden 2019 kesän aikana noin 5000 kyttyrälohta nousi Tenojokeen kutemaan. Kesällä 2021 kyttyrälohia nousi jo 50 000 ja seuraavaa massiivista kutuvaellusta odotetaan kesälle 2023. Parillisten vuosien kyttyrälohimäärät ovat pysyneet hyvin pieninä.
Kyttyrälohikoiraat kasvattavat lajille tunnusomaisen selkäkyttyrän sekä koukkuleuan, kun ne palaavat kutuvaelluksellaan jokiin kutemaan. Kutuaika on heinäkuusta syyskuuhun ja poikaset vaeltavat mereen ensimmäisenä kesänään, kun ne ovat 4-5 senttimetrin mittaisia. Aikuiset kyttyrälohet kuolevat heti kudun jälkeen.
Kyttyrälohen torjuntaa kehitetään vielä
On vielä epäselvää, kuinka vakavia vaikutuksia kyttyrälohella voi olla meidän pohjoisiin jokiimme. Kyttyrälohet kuolevat heti kutuajan jälkeen, joka vapauttaa valtavasti ravinteita tyypillisesti hyvin vähäravinteisiin jokiimme. Alkuperäisillä levinneisyysalueilla tällä on suuri vaikutus jokiekosysteemien ravinnekiertoon.
Kyttyrälohen leviämistä ja lisääntymistä pyritään kuitenkin hillitsemään. Tämän verkkosivun esittelemässä Barents-vieraslajihankkeessa kehitetään kyttyrälohelle sopivaa nuottaa sekä ajoverkkoa, joita tullaan testaamaan tositoimissa kesällä 2023. Norjassa on suunniteltu kokonaisten jokien patoamista erityisvalmisteisilla padoilla, jotka päästäisivät muut kalalajit jatkamaan vaellustaan, mutta pysäyttäisi kyttyrälohet. Kyttyrälohen osuessa kansalaisen haaviin se tulisi poistaa vesistöstä eikä sitä pitäisi päästää takaisin veteen.
Kuinka kyttyrälohi eroaa kotoperäisestä lohesta?
Kotoperäisestä lohesta (Salmo salar) kyttyrälohen erottaa suurista, ovaaleista täplistä sekä pienistä suomuista. Kutuaikana kyttyrälohen noustessa jokiin, koiraalle kehittyy helposti tunnistettava selkäkyttyrä sekä koukkuleuka.
Lisämateriaalia kyttyrälohesta:
Orell, P. & Erkinaro, J. 2023. Kyttyrälohi Jäämeren lohijoissa : Kirjallisuuskatsaus vieraslajin biologiaan, leviämiseen ja mahdollisiin vaikutuksiin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
75/2023.
Tietoisku kyttyrälohesta -video
Katso kuinka nuottaa testataan hankkeessamme Tenojoessa! Videot käyttäjältä @VeVetsi.
