Jättipalsami muodostaa laajoja kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Se uhkaa myös uhanalaisia ja taantuvia lajeja, sillä sitä esiintyy myös luonnonsuojelualueilla ja uhanalaisten kasvien esiintymien lähellä. Jättipalsami voi myös vähentää selkärangattomien määrää niin maan sisässä, kuin maan päälläkin. Jokien varsilla se aiheuttaa eroosiota heikentäen veden laatua.
Yleiskielinen nimi: Jättipalsami
Tieteellinen nimi: Impatiens glandulifera
Havaintokartassa näkyvät ainoastaan raportoidut havainnot. Todellisuudessa esiintymiä on enemmän. Kartta on suuntaa antava ja kertoo yleiskuvan tilanteesta.
Jättipalsami on levinnyt laajalle ja vakiintunut sekä Norjaan, Ruotsiin että Suomeen.
Jättipalsami on Aasiasta kotoisin oleva yksivuotinen ruoho, joka voi muodostaa laajoja kasvustoja vieden tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta ja heikentäen kasvilajiston monimuotoisuutta. Jättipalsami voi uhata uhanalaisia tai taantuvia kasvilajeja, sillä jättipalsamia esiintyy myös luonnonsuojelullisesti arvokkailla paikoilla, luonnonsuojelualueilla sekä uhanalaisten kasvien esiintymien läheisyydessä. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevilla kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa. Lisäksi jättipalsami voi vähentää selkärangattomien eläinten määrää niin maassa kuin maan päälläkin.
Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Sen pystyssä tertussa kasvavat kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia ja halkaisijaltaan jopa 4 cm. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Jättipalsami lisääntyy ja leviää ainoastaan siemenestä. Yksi yksilö muodostaa jopa 4000 siementä, jotka voivat kypsinä sinkoutua jopa seitsemän metrin etäisyydelle. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla. Se suosii kosteita kasvupaikkoja kuten jokien varsia, jossa sen hento juuristo ei sido maata yhtä tehokkaasti, kuin monivuotinen kasvillisuus aiheuttaen eroosiota. Sadevesien myötä veteen pääsevä maa-aines heikentää veden laatua ja uhkaa esimerkiksi kalojen käyttämiä kutusoraikkoja.
Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä, jotta siemenet eivät pääse leviämään lähiympäristöön. Kitkentä ja niitto ovat tehokkaita keinoja päästä eroon jättipalsamista. Jättipalsami on mukava kitkettäväksi, sillä se irtoaa helposti maasta, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Kitkentää tai niittämistä kannattaa toistaa 2-3 kertaa kasvukauden aikana ja tarvittaessa toistaa tulevina vuosina. Virtavesien varsilla torjunta kannattaa aloittaa yläjuoksusta.
Jättipalsamia on torjuttu myös lampaiden avulla. Jättipalsami maistuu lampaille hyvin, ja ne saavat laiduntamalla hävitettyä laajojakin kasvustoja. Myös kuumahöyrykäsittelyä on käytetty jättipalsamin torjuntaan erityisesti silloin, kun kasvusto on päässyt leviämään laajalle alueelle ja sen kitkeminen olisi liian työlästä.
