Pohjois-Norjassa on kuhissut koko heinäkuun. Ruijan uusin valtaaja, jonka leviämistehokkuuden rinnalla kuningasrapu ja lupiini kalpenevat, löytyy sanomalehdistä, verkoista ja kalatiskeiltä. Kyttyrälohi on jälleen liikkeellä.
Kyttyrälohi on vieraslaji, joka 1950-luvulla aloitettujen ja 2000-luvulla lopetettujen Kuolan niemimaan istutusten jälkeen eli useita vuosia hiljaiseloa. Vuonna 2017 kyttyrälohien määrä kasvoi dramaattisesti, ja vuonna 2021 kanta räjähti käsiin jopa kymmenkertaistuen edellisten vuosien huipuista. Tästä kauhistuneena Norjassa ryhdyttiin suunnittelemaan patoratkaisuja jo vuonna 2021.Tänä vuonna panostus onkin valtava: lukuisia jokia Norjan rannikolla on padottu, suurimpana näistä yhteinen rajajokemme Teno. Vaikka Tenojoen pyyntipadon rakenne on perinteisen yksinkertainen, jotain on mennyt pieleen: kalat eivät halua uida rysään, vaan jäävät tuhansittain parveilemaan padon alle.
Mainittakoon kuitenkin, että norjalaisten padot Tenoa pienemmissä joissa ovat toimineet pääasiassa varsin hyvin sekä kyttyrälohen pyynnissä että alkuperäisen Atlantin lohien vapauttamisessa. Suomalaisia tämä ei tietenkään lohduta, koska juuri Suomen kannalta kriittinen Tenon pato ei toimi. Pato on jouduttu avaamaan useita kertoja, kun olosuhteet ovat veden lämpötilan, matalan vedenkorkeuden tai vain absoluuttisen kalatiheyden vuoksi muodostuneet niin vaikeiksi, että Atlantin lohen pelätään kärsivän. Elokuussa 2023 patoa on päädytty pitämään auki päivittäin aamusta iltaan alkuperäisen lohen nousun turvaamiseksi. Muuttuvissa tilanteissa padon avaaminen onkin ollut ainoa järkevä vaihtoehto, mutta samalla läpi on päässyt suuria määriä kyttyrälohta. Onneksi osa läpiuineista kyttyrälohista on kuitenkin päätynyt paikallisten poistopyytäjien nuottiin.
Lähtölaukaus on siis ammuttu tutkijoiden kilpajuoksulle, jossa yritetään selvittää, mitä kyttyrälohien läsnäolo oikeastaan tarkoittaa pohjoisen ympäristön ja luontaisen lajiston kannalta. Mitä tilanteesta siis tiedetään?
On varmaa, että pian kudun jälkeen kyttyrälohet kuolevat jokiin. On epävarmaa, mihin kaikki nämä raadot päätyvät ja minne ekologiset vaikutukset erityisesti kohdistuvat. On varmaa, että raatojen myötä joessa on tarjolla eliöille aivan uudenlaista ravintoa: pohjoisten jokien ravintoverkkojen kulmakivi kun on perinteisesti ollut syksyisin jokiin putoavat lehdet. On epävarmaa, mitä uusi ravinnon muoto tarkoittaa joen hajottaja- ja kuluttajayhteisöille ja siten ravintoverkoille. On varmaa, että raatojen hajotuksen myötä jokiin vapautuu paljon aiempaa enemmän ravinteita. On epävarmaa, jäävätkö ravinteet jokiekosysteemiin perustuottajien käytettäväksi, vai huuhtoutuvatko ne välittömästi takaisin Jäämereen.
Massainvaasion ympäristövaikutukset saattavat siis tuoda eteen yllätyksiä. Uusi energianlähdehän saattaisi jopa parantaa joen tuottavuutta ja Atlantin lohenpoikasen selviytyvyyttä, vaikka muutokset todennäköisesti tapahtuvatkin kotoperäisen monimuotoisuuden kustannuksella. Mielenkiintoista tietoa on tulossa myös vuonna 2025, seuraavana kyttyrälohen nousuvuonna: saivatko (toimivat) padot vähennettyä seuraavan vaelluksen nousumääriä, vaikka tulijoita todennäköisesti leviää koko ajan Venäjältä lisää? Tilanne vaatii siis seurantaa, toimia ja tutkimusta, ja näiden toteuttamiseksi rahoitusta.
On elokuu, ja Norjan padosta huolimatta Tenossa ui, kutee ja kuolee tänä kesänä yli 100 000 kyttyrälohta. Vain aika ja tutkimus kertovat, miltä joen tulevaisuus näyttää.
Aino Erkinaro on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija, joka tutkii elo-syyskuussa Utsjoella kyttyrälohen ekosysteemivaikutuksia. Työ on osa Suomen Akatemian ja Oulun yliopiston rahoittamaa tutkimushanketta (www.oulu.fi), joka toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Heidi Blom työskentelee Luonnonvarakeskuksessa IBA-rahoitteisen vieraslajihankkeen koordinaattorina (barents-ias.info). Hankkeessa kehitetään kyttyräloheen soveltuvia kalastusmenetelmiä sekä levitetään tietoa ja hyviä toimintamalleja vieraslajikasvien torjumiseksi yhteistyössä WWF:n sekä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa.
Julkaistu alun perin Luonnonvarakeskuksen blogikirjoituksena.