Kauniiden mutta katalien vieraslajien torjunta vaatii kärsivällisyyttä ja sitkeyttä, jotta lopputulos olisi pysyvä. Ennen kuin fyysisiin torjuntahommiin päästään, pitää torjunnan tarve osata motivoida hyvin ja mahdollisia talkoolaisia saada toiminnasta innostuneiksi. Koska kilpailu vapaa-ajastamme on koventunut ja talkoisiin voi olla vaikea sitouttaa ihmisiä, haluamme jakaa tarinoita siitä, mikä innostaa ihmisiä tarttumaan tuumasta toimeen ja kuinka he houkuttelevat muita mukaan. Koska arvostamme kovasti aktiivisten toimijoiden tekemää työtä, kutsumme heitä vieraskasvisankareiksi!
Hyvinvointia luonnolle, oppeja yhteisöllisyydestä
Joensuussa Noljakassa vieraskasvitalkoot pyörivät jo seitsemättä kesää. Alueella on kitketty erityisesti koko EU:n alueella haitallisiksi vieraslajeiksi määriteltyä jättipalsamia (Impatiens glandulifera). Aktiivitoimija Raija Sillanpää Noljakan asukasyhdistyksestä painottaa, että vieraskasvien torjuntatyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Kun Noljakan jättipalsamikasvustoja oltiin kitkemässä kolmatta kesää, Sillanpää valotti tuolloin asukasyhdistyksen motiiveja torjuntatyöhön.
”Talkoiden lisäksi käymme kitkemässä myös muina aikoina. Työllämme ja järjestämällä talkoita haluamme olla esimerkkeinä ja edelläkävijöinä osoittaaksemme, että vieraslajien torjuntatyö kannattaa.”
Sillanpää kehottaa edelleen kaikkia osallistumaan omalla asuinalueellaan toimintaan, ja siten parantamaan luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta, ja samalla myös omaa hyvinvointiaan.
”Tässä jokainen pääsee vaikuttamaan oman lähiympäristönsä viihtyisyyteen, saa itselleen hyvää mieltä, oppii yhteisöllisyyttä, tutustuu uusiin ihmisiin, hoitaa kuntoaan, kokee itsensä tärkeäksi, näkee oman työnsä tuloksen ja saa huomata yllättävän nopean muutoksen luonnon tilan parantumisessa.”
Yhteistyössä on voimaa – houkuttimia tarvitaan
Sillanpää nostaa esille yhteistyön tärkeyden niin kunnan kuin muiden toimijoiden kanssa. Vuosien mittaan talkoita on järjestetty yhteisvoimin Joensuun kaupungin, Suomen luonnonsuojeluliiton, Allergia- ja astmaliiton, WWF:n, Maaseudun Sivistysliiton ja muiden toimijoiden kesken. Sillanpää on huomannut, että jättipalsamien torjunnassa pelkät talkoot eivät riitä, vaan niiden lisäksi tarvitaan valvontakäyntejä, jolloin jo kitketyt alueet käydään läpi riittävän usein.
”Talkoiden jälkeen alueelle jää helposti jonkun verran kasveja, joita ei huomattu. Nämä sitten kesällä vauhtiin päästyään alkavat hyvinkin nopeasti kukkia ja tehdä siemeniä.”
Lisäksi maaperässä on niin sanottu siemenpankki, jossa jättipalsamin siemenet säilyvät itämiskelpoisina kaksi tai jopa kolmekin vuotta. Maaperästä itää uusia kasveja pitkin kesää, ja ne kukkivat vielä syyskuussakin nykyisten lämpimien syksyjen vuoksi.
”Jotta tehty talkootyö ei menisi hukkaan, tarvittaisiin vastuuhenkilöitä, jotka tarkistaisivat kitketyt alueet riittävän usein.”
Sillanpää korostaa, että tällainen vastuu pitäisi kuitenkin jollakin tapaa palkita, jotta ihmiset sitoutuisivat siihen.
”Kaupunki voisi keksiä jotain houkuttimia, vaikkapa ilmaisia pääsylippuja suosittuihin tapahtumiin, ehkä lahjakortteja, tai alennuksia jostakin, mitä tahansa, josta vastuuhenkilö saisi konkreettista hyötyä itselleen, jolloin siitä voisi tulla haluttu tehtävä. Pelkkä ideologia ei valitettavasti riitä aikaansaamaan käytännön toimintaa.”
Ympäristöahdistuksen lievennystä
Sillanpää vinkkaa, että talkoot ovat hyvä keino lievittää ympäristöahdistusta. Tänä vuonna Noljakassa talkoisiin on houkuteltu mukaan opiskelijoita. Kahden tunnin talkoilusta ansaitsi erikoispalkinnon eli haalarimerkin.
”Haalarimerkki lisäsi selvästi opiskelijoiden kiinnostusta talkoisiin. Omissa talkoissani kävi parisen kymmentä opiskelijaa, ja myös muualta päin Joensuuta opiskelijoita on tullut mukavasti mukaan talkoisiin.”
Noljakassa jättipalsamien torjuntatyö jatkuu edelleen, koska alueelta on löytynyt uusia esiintymiä sen jälkeen, kun vanhoja alueita on saatu puhtaaksi. Vieraslajisankareilla on selkeä päämäärä.
”Tavoite on saada Noljakan kaupunginosa kokonaan vapaaksi jättipalsameista”, Sillanpää sanoo.
Noljakan asukasyhdistys osallistui Maa- ja kotitalousnaisten Vuoden maisemateko 2019 -kilpailuun, jossa teemana oli Suuret suomalaiset vieraskasvitalkoot. Kilpailu haastoi suomalaisia tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja, ja siihen ilmoittautui huikeat 71 ryhmää, jotka järjestivät yli 170 talkootapahtumaa. Koko maassa torjuttiin eniten jättipalsamia ja lupiinia. Muita torjuttuja lajeja olivat muun muassa kurtturuusu, japanintatar, viitapihlaja-angervo, kanadanvesirutto ja ruttojuuri.
Kirjoittaja: Susanna Winqvist (Maa- ja kotitalousnaiset)