Vieraskasvisankarit: tietojen vaihtoa, työnäytöksiä & talkoilua kv-seminaarissa Rovaniemellä

Haitalliset vieraslajit eivät kunnioita maiden rajoja, joten tiivis yhteistyö naapurimaiden välillä on ehdoton edellytys onnistuneella vieraslajityölle. Vaikka lomat jo kolkuttivat ovella, kokoontui Rovaniemellä 26.-27.6.2024 pidettyyn vieraslajiseminaariin noin 30 osallistujaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Osallistujia oli niin valtioiden hallinnosta, kunnista, tielaitoksista, tutkimuslaitoksesta, kolmannelta sektorilta kuin yritysmaailmasta.

Keskiviikko 26.6. hurahti Tiedekeskus Pilkkeessä seminaariesityksiä kuunnellen ja iltapäivällä vieraslajihaasteita ratkottiin työpajoissa. Toisiinsa tutustumista ja vieraslajitarinointia jatkettiin vielä illallisen merkeissä.

*Seminaariosallistujia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Porukka viihtyi lämminhenkisessä tilaisuudessa.*

Torstai 27.6. kului erilaisten työnäytösten ja talkoilun parissa.

Ohjelmassa oli mm. esittelyt siitä, miten suomalainen koivusta valmistettu pyrolyysineste ja kuumavesikäsittely tehoavat jättiputkiin (Heracleum persicum -ryhmä). Stian Forland esitteli norjalaisen SoilSteam-yrityksen ratkaisua, jolla haitallisten vieraslajien siemenpankkia voidaan puhdistaa maaperästä.

***Kalle Hellström*** *Maa- ja kotitalousnaisista demoaa EcoKoivu-pyrolyysinesteen käyttöä jättiputkiin.*

Osallistujat pääsivät myös seuraamaan vierestä jättipalsamin (Impatiens glandulifera) torjuntaa kuumavesikäsittelyllä.

***Kimmo Kärki*** Eco Weedkiller -yrityksestä näyttää, kuinka kuumavesikäsittely tuhoaa jättipalsamin kasvuston, mutta muistuttaa, että maaperän siemenpankin vuoksi torjunta täytyy toistaa riittävän monta kertaa.

Päivän aikana tutuiksi tulivat myös Rovaniemen kaupunkikuvassa näkyvät ruttojuurikasvustot. Niiden äärellä keskusteltiin siitä, milloin kasvi tulisi luokitella haitalliseksi ja pohdittiin sitä, jos haitallisella lajilla on jokin tärkeä funktio, kuten Rovaniemen ruttojuurilla, jotka jokivarressa estävät eroosiota.

*Etelänruttojuurta (Petasites hybridus) esiintyy paljon Rovaniemen keskustassa Kemijoen varressa. Kasvi on vieraslaji, mutta sitä ei ole luokiteltu haitalliseksi.*

Joenvarressa, sopivasti rautatiesillan kupeessa, kuultiin myös Väyläviraston Susanna Koivujärven tietoisku tekoälyn hyödyntämisestä rautateiden ja teiden vieraslajitorjunnassa.

Osallistujat pääsivät myös piipahtamaan tiedekeskus Arktikumin kauniissa kasvitieteellisessä puutarhassa. Puutarhassa on muutamia alaskanlupiinin (Lupinus nootkatensis) taimia, joiden äärellä kerrattiin sitä, miten komealupiinin (Lupinus polyphyllus) ja alaskanlupiinin erottaa toisistaan.

Barents IAS -hankkeen projektikoordinaattori **Ella Ahti** Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että alaskanlupiinin varsi on yleensä haarova. Alapinnaltaan karvaiset lehdet ovat 6–8-liuskaiset ja sirommat kuin komealupiinilla.

Kenttäpäivän ja koko seminaarin päätti odotettu tapahtuma: osallistujat pääsivät kokemaan suositun suomalaisen perinteen eli talkoot. Pidä Lappi Siistinä ry:n Ursula Karjalaisen johdolla kitkettiin jättipalsamia. Lopuksi nautittiin tietenkin talkoisiin oleellisena osana kuuluvat talkookahvit, joiden jälkeen oli aika suunnata kotia kohti mukaan viemisenä roppakaupalla tietoa, hyviä ideoita ja uusia hyödyllisiä suhteita.

*Jättipalsami on kiitollinen kitkettävä, sillä se lähtee maasta irti helposti juurineen. Yhteispohjoismaisella työllä säkit täyttyivät nopeasti.*

*Rovaniemen maa- ja kotitalousnaiset eli MKN:n paikallisyhdistys oli kattanut herkulliset talkookahvit upeaan ympäristöön. Kahveihin oli mukava lopettaa mielenkiintoinen ja onnistunut seminaari.*

Kirjoittaja ja valokuvaaja: Susanna Winqvist (Maa- ja kotitalousnaiset)