Sastamalan kaupunki perusti ensimmäiset maisemapellot asukkaiden iloksi noin kuusi vuotta sitten. Vuonna 2018 peltoja oli kolme, nyt niitä on jo 13. Kukkivat maisemapellot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia: Suodenniemen, Mouhijärven, Häijään, Tiisalan, Kiikoisten, Karkun, Vammalan, Kiikan ja Keikyän alueilla. Viljelijöillä on tärkeä rooli peltojen ylläpidossa ja kaupunki panostaa toimintaan myös vuosittain taloudellisesti huomattavalla summalla. Kaupunkilaiset voivat hyödyntää maisemapeltoja vapaasti ja kukkia saa myös poimia.
Takaiskujakin Sastamalan maisemapeltojen viljelyssä on tapahtunut, kun kesällä 2024 joiltakin lohkoilta tavattiin rikkakananhirssiä (Echinochloa crus-galli). Se on 1-vuotinen heinä, joka on maailmanlaajuisesti yksi pahimmista rikkakasveista (vieraslajit.fi). Sastamalan kaupunginpuutarhuri ja Suodenniemen Maatalousnaisten jäsen Suvi Isosävi kertoo, että tätä ongelmalajia ei ole kuitenkaan esiintynyt Suodenniemellä. Siellä maisemapellon monimuotoista kasvillisuutta sitä vastoin on alkanut varjostaa maisemapellon reuna-alueilla lisääntyvä haitallinen vieraslaji, komealupiini. Komealupiinin runsastuminen ja kukinta vie huomiota myös maisemapellon kukkivilta lajeilta.
Komealupiinin kimppuun yhteisellä tempauksella
Suodenniemen Maatalousnaisten puheenjohtajan Leena Pullisen mukaanyhdistys päätti tarttua havaittuun maisemapellon lupiiniongelmaan jajärjesti talkootapahtuman Maa- ja kotitalousnaisten Impin päivän -kampanjan innoittamana. Talkootapahtumaan osallistui kymmenkunta aktiivia. Tapahtuma ei kuitenkaan jäänyt kesän ainoaksi talkoopäiväksi, vaan yhdistyksen aktiivit kävivät pitkin kesää säännöllisesti poistamassa lupiineja. Kaupungin paikalle sijoittamassa kyltissä myös tiedotettiin komealupiinin haitallisuudesta ja siinä kannustettiin ohikulkijoita haitallisten vieraslajien poistoon. ”Talkootyön esimerkki ja kannustus kannattikin, sillä moni muukin suodenniemeläinen tarttui haasteeseen ja katkoi lupiinin kukintoja kulkiessaan. Innostus työhön tarttui”, Pullinen kertoo.
Kesän 2024 lupiinitalkoot oli Suodenniemen Maatalousnaisille ensimmäiset yhteiset vieraslajitalkoot, mutta talkootyö on muutoin tuttua. ”Tää on ihan kivaa porukalla ja tästä tulee niin hyvälle tuulelle”, Leena Pullinen toteaa.
Haitallinen vieraskasvi häviää taistelun kasvusto kerrallaan
Suodenniemellä vieraslajityössä testattiin kahta eri tekniikkaa. Aivan tienvieressä lupiinia kaivettiin juurineen. Maisemapellon taustaosaa hoidettiin siimaleikkurilla niittämällä. Kesän kokemukset osoittavat, että kasvuston juurineen kaivaminen on kuitenkin tehokkainta.
Sekä Isosävi että Pullinen kertovat, että työ tulee tulevina vuosina myös jatkumaan. Maisemapelto on nyt ollut maisemakasviviljelyssä useamman vuoden ajan ja lohkot kaipaavat viljelykiertoa. ”Lohkot ovat tulevana kesänä todennäköisesti kesannolla ja samalla reuna-alueiden vieraslajitorjunta tulee entistä tärkeämmäksi”, Isosävi arvioi.
Vapaaehtoistyö on kaupungille kullanarvoista
Vuosien myötä on huomattu, että vapaaehtoisten tekemä talkootyö on Sastamalan kaupungille todella merkityksellistä. Kaupungin resurssit ovat rajalliset ja hoidettavat alueet ovat laajoja. ”Kaupunki olisi todella ongelmissa ilman tällaista vapaaehtoisten tekemää talkootyötä”, kaupunginpuutarhuri Isosävi kertoo.
Kuvat: Leena Pullinen ja Suvi Isosävi
Teksti: Leena Lahdenvesi-Korhonen